Carpe diem ja muita latteuksia

"This is your life and it is ending one minute at a time, boy."

-Tyler Durden, Fight Club

Luin Chuck Palahniukin kirjan Fight Club (jonka tekstejä näköjään mielelläni lainaan) joskus vuosituhannen vaihteessa. Silloin tuo Tyler Durdenin tokaisu ei erityisemmin hetkauttanut. Se oli vain tekstirivi kirjan sivulla. Muuten kirja kolahti todella kovaa, ja elokuva teki kirjalle vielä mahtavasti kunniaa ollen 70-luvun lopulla ja 80-luvun alussa syntyneiden (ehkä) tärkein elokuva. Takaisin Tylerin lohkaisuun: Vastaava ajatus iski vasta muutamaa vuotta myöhemmin, kun luin Jari Sarasvuon Sisäinen Sankari -kirjaa. Kirjassaan Jari esittää kylmät laskelmat siitä, kuinka paljon minulla arviolta on elämästäni jäljellä. Tällä hetkellä lukemat ovat 17 885 päivää, siis 429 240 tuntia. Ei yhtään päivää liikaa, eikä ylimääräistä tuntia tuhlattavaksi.

Ei pitäisi olla sinullakaan.

Parisuhteen liekin hoitaminen

Tavallisesti parisuhteen ensimmäiset vuodet ovat ns. rakastumisvaihetta, joka menee vielä uutuuden huumassa. Toisilla tuo vaihe kestää lyhempään ja toisilla pidempään. Yleistä on, että kolmas vuosi parisuhteessa on täynnä koettelemuksia, kun kumppani ei enää olekaan se jännittävä ja kiehtova ihminen. Saattaa käydä jopa niin, että ne piirteet joihin alunperin ihastuit alkavatkin ärsyttämään.

Kuinka siis välttää parisuhteen sudenkuopat ja pitää suhde liekeissä vielä vuosienkin jälkeen?

Esikuva

Esikuva. Roolimalli. Idoli.

Mikä merkitys niillä on miehen elämässä? Mihin mies tarvitsee esikuvaa? Miksi oikean roolimallin löytäminen on oleellista miehen elämässä?

Yleensä ensimmäinen roolimalli on oma isä. Isättömillä pojilla ja niillä epäonnisilla joiden isä on "poissaoleva", esikuva löytyy yleensä jostain muualta lähipiiristä. Olkoon se sitten isoisä, eno tai setä. Oma isäni teki lapsuuteni ajan vuorotyötä ja se rajoitti merkittävästi aikaa isäni kanssa. Löysin tuolloin esikuvan lastentarhan sedästä. Hän teki mielestäni kaiken aina oikein ja minulle hän oli lähes supersankari. Tuskin tuo setä mikään yli-ihminen oli tuolloin, mutta lapsen mieli on merkillinen. Lasten kanssa tekemisessä olevien ihmisten tulisikin kiinnittää huomiota käyttäytymiseensä. Lapset matkivat aikuisia lähes kaikessa.