Jos luet tätä, olet luultavasti siinä onnellisessa asemassa, että olet täyttänyt kotisi elektroniikalla, joka tekee aikaa vievät tehtävät puolestasi: tiskaa astiat, pesee pyykit, lämmittää asunnon ja parhaimmillaan jopa imuroi miinanraivaustekniikalla. Elektroniikka säästää aikaa, jonka valitettavan moni käyttää katsomalla sitä eniten aikaa vievää elektronista laitetta kotitalouksissa: televisiota.
Luin Ajattelun ammattilainen -blogista Herbert Krugmanin tekemistä television katseluun liittyvistä tutkimuksista. Tutkimuksissa todettiin, että jo alle minuutin kestävä television katselu muuttaa aivojen beta-aallot (jotka liittyvät aktiiviseen loogiseen ajatteluun) alfa-aalloiksi, jotka yhdistetään aivojen passiivisuuteen ja rauhallisuuteen. Televisio on siis kansojen opiaattia. Televisio tekee meistä paimenta seuraavia lampaita.
Krugmanin tutkimuksissa todettiin myös, että jos ihminen lopettaa television katselun ja ryhtyy lukemaan kirjaa, vaihtuvat alfa-aallot takaisin beta-aalloiksi. Lukeminen kääntää siis aivot tekemään aktiivista työtä.
Miten lukea?
Joku varmaan miettii "Entä jos luetaan tietokoneen tai tabletin ruudulta?". En löytänyt tutkimusta, joka olisi tätä asiaa tutkinut. Seuraavat ajatukset perustuvat siis omiin kokemuksiini ja ajatuksiini. Valoa säteilevältä taustalta lukeminen rasittaa silmiä enemmän ja lukemiseen menee enemmän aikaa. Lisäksi säteilevä näyttö luultavasti vaikuttaa meihin vastaavalla tavalla kuin televisio. Olen todennut, että saan tekstistä enemmän irti kun se on painetussa tai printatussa muodossa.
En väitä, että Internet ja sähköiset tiedonlähteet olisivat jotenkin huonompia kuin kirjat. Niillä on vain eri käyttötarkoitus. Sähköiset lähteet sopivat mielettömän hyvin faktojen selvittämiseen, johon kirjoja lukemalla ja etsimällä menisi tolkuttomia aikoja. Kirjojen lukeminen sopii taas paremmin kun ihminen haluaa sisäistää jonkin asian ja tosissaan paneutua ja keskittyä siihen ilman vilkkuvia bannereita ja googlen mainoksia.
Lukemiselle kannattaa varata oma aikansa päivästä. Paras aika lukea on ehdottomasti aamulla. Lukemalla aamulla jää teksti päiväksi aivoihin hyrräämään ja voit päivän aikana työstää sitä. Valitettavasti tämä on aikataulullisesti hankala toteuttaa, koska moni haluaa nukkua pitkään ja aamulla usein on itseaiheutettu kiire.
Jotkut sanovat että illalla lukeminen olisi optimaalisinta, koska yön aikana aivot järjestäytyvät uudelleen ja tallentavat lukemasi tekstin paremmin. Itse olen tosin huomannut, että illalla väsyneenä lukiessa mieleen jää kirjasta valitettavan vähän. Tai sitten käy kuten minulle kävi lukiessani Timothy Ferrisin Neljän tunnin työviikko -kirjaa: kirja synnytti niin paljon ajatuksia, etten saanut iltaisin unta, vaan mietin työpaikkani kehittämistä Ferrisin kirjan pohjalta.
Mielestäni ajankohdalla ei ole väliä. Tärkeämpää on lukeminen.
Miksi lukea?
Lukeminen on aivojen treenaamista. Keho näivettyy ilman fyysistä rasitusta, samalla tavalla käy aivoille ilman harjoittamista. Lukeminen on aktiivinen prosessi, joka parantaa keskittymiskykyä. Lehtien tai Internet-artikkelien lukeminen ei yleensä vaadi pitkää paneutumista lukemiseen, koska ne sisältävät vain pieniä tiedon jyväsiä. Kirja taas on kuin kokonainen tiedon pelto, jossa pitää tarkkaavaisesti kulkea.
Tutkimuksessa(1) on todettu, että muisti heikkenee mikäli sitä ei käytetä. Lukeminen kehittää muistia ja ehkäisee jopa Alzheimerin tautia. Lukemalla harjoitat muistia monipuolisesti, "joudut" muistamaan kirjojen yksityiskohtia, henkilöhahmoja, teemoja ja sanoja.
Joka neljäs aikuinen ei lue yhtään kirjaa vuodessa (2). Miksi? Selitykset ovat moninaisia:
"Lukeminen väsyttää." "Lukeminen sattuu silmiin (pystyn kuitenkin tuijottamaan tietokoneen ruutua helposti kuusi tuntia)." "En ehdi lukemaan (katson kyllä televisiota neljä tuntia illassa)."
Loppujen lopuksi kaikkien näiden selitysten taustalla on yksi syy:
Kurinalaisuuden puute.
Kyllä, jatkuva lukeminen vaatii kurinalaisuutta. Ainakin aluksi. Lukemalla kehität siis kurinalaisuutta, jota voit soveltaa myös muihin elämän osa-alueisiin.
Lukemalla altistat itsesi uusille ideoille ja ajatuksille. Yhdistämällä tätä uutta informaatiota aivosi tekevät luovaa työtä ja saatat kehittää täysin uusia assosiaatioita. Myös kaunokirjallisia teoksia lukemalla kehität luovuuttasi. Lukemalla esimerkiksi J.R.R Tolkienin Hobitti-kirjan, luot mielessäsi keskimaan henkilöhahmot, maisemat, äänet ja tuoksut. Ei mikään pieni urakka sekään.
Mitä lukea?
Kiitos painoteollisuuden, kirjat ovat nykyään lähes kaikkien ulottuvissa. Tosin määrän kasvaessa käy luonnollisesti niin, että laatu heikkenee. Valitettavasti kirjoihin ei voi soveltaa M.A Nummisen Levyraadissa esittelemää tapaa arvioida mitä tahansa musiikkia:
"Mielestäni on hyvä että tällaistakin musiikkia tehdään. Annan 10 pistettä."
Kirjojen lukeminen vie aikaa, ja huonojen kirjojen lukeminen on ajanhukkaa.
Kehittääkseen itseään miehen tulisi lukea kirjoja kahdesta kategoriasta. Ensimmäinen näistä on klassikkoteokset ja toinen itsensä kehittämiseen liittyvät teokset. Joku voi olla eri mieltä ja ajatella, että pelkästään jälkimmäisiä kirjoja tulisi lukea. Itse miellän, että tavallaan klassikkoteoksetkin ovat itsensä kehittämistä varten. Klassikot kertovat meille rakkaudesta, ihmissuhteista, moraalista, sankareista ja pettureista, vieraista kulttuureista, politiikasta ja ylipäätään kaikesta elämästä.
Internetissä on hyviä kirjallisuuslistoja joiden pohjalta kirjavalintoja kannattaa tehdä. Jos useat ihmiset ovat saaneet kirjasta jotain irti, voit saada sinäkin. Kirjoissa on lisäksi sekin hieno puoli, että vaikka teksti on kaikille sama, tulkinnat ja reaktiot vaihtelevat.
Millaisia itsensä kehittämiseen liittyviä kirjoja sitten tulisi lukea?
Mikäli sinulla on halu kehittyä omalla alallasi, luet sen alan kirjallisuutta. Mikäli sinulla on alan vaihto mielessä, pitäisi lukuvalintojesi olla haluamaltasi alalta. Lukeminen on investoimista tulevaisuuteen. Siksi kannattaa lukea myös sellaisia kirjoja joiden ajattelet olevan hyödyksi esimerkiksi viiden vuoden päästä. Lukeminen ohjaa ihmisen valintoja. Esimerkiksi jos haluat työssäsi esimiesasemaan, lue johtamistaidon kirjoja. Alat alitajuisesti muokkaamaan käyttäytymistäsi tavoitepositiosi vaatimaksi, ja todennäköistä on, että kykysi huomataan ja saat ylennyksesi.
Itseään kannattaa kehittää myös henkisellä puolella. Enkä tarkoita tällä hengellisyyttä, vaan mentaalisen potentiaalin kehittämistä. Tällaisia kirjoja ovat esimerkiksi Jari Sarasvuon Sisäinen Sankari, Oddbjörn Byn Memo, Juhana Torkin Puhevalta ja Dale Carnegien Miten saan ystäviä, menestystä, vaikutusvaltaa. Voit itse tehdä valinnan henkisen taantumisen, pysähtymisen ja kehittymisen väliltä. Oma valintani on selvä.
Omista kiinnostuksen kohteista kannattaa lukea kirjallisuutta, ja pyrkiä kehittämään osaamistaan ja tietojaan. Tällä tavoin saattaa kuin "vahingossa" löytää oman kutsumuksensa. Lisäksi kannattaa haastaa itsensä ja lukea sellaisia kirjoja jotka eivät kiinnosta yhtään. Näin on mahdollista törmätä erittäin kiehtoviin asioihin, ja vaikka et löytäisikään mitään mielenkiintoista "Kirjanpidon perusteet"-kirjasta, olet ainakin haastanut aivojasi.
(1) http://www.medicalnewstoday.com/articles/139497.php
(2) http://www.washingtonpost.com/wp-dyn/content/article/2007/08/21/AR2007082101045.html
